ARVOKOHTEET

ARVOKIINTEISTÖJEN PERUSKUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN

Entisaikojen loiston palauttaminen

KUN LÄHDETÄÄN KORJAAMAAN VANHAA JA ARVOKASTA, NIIN AMMATTITAIDON JA HUOLELLISUUDEN LISÄKSI TARVITAAN RAKKAUS ESTETIIKKAA KOHTAAN

Entisöiminen eli restaurointi kuuluu korjausrakentamisen toimintoihin.
Entisöimisessä pyritään palauttamaan entisiä arvoja tai rakennustapoja eli säilyttämään tai palauttamaan esimerkiksi rakennuksen arkkitehtuuria.

Vanhojen kiinteistöjen asujille ja käyttäjille on täysin mahdollista kunnostaa modernit mukavuudet vanhaa arvostaen ja kunnioittaen.
Jokainen rakennus on oma yksilönsä. Jokaisella vanhalla arvorakennuksella on oma rikas historiansa.

Rakennushistoriallinen selvitys (RHS)

on rakennussuojelun ja korjausrakentamisen avuksi laadittava selvitys rakennuksen historiasta.
Rakennushistoriallinen selvitys auttaa huomioimaan rakennustaiteelliset näkökohdat peruskorjauksen suunnittelussa.
Säilyneiden jäänteiden (tai asiakirjojen) perusteella voidaan myös rekonstruoida eli rakentaa uusi kopio hävinneestä rakennelmasta.

Kun lähdetään korjaamaan vanhaa ja arvokasta, niin ammattitaidon ja huolellisuuden lisäksi tarvitaan rakkaus estetiikkaa kohtaan.

Arvorakennuksen korjaajan täytyy ymmärtää myös vanhojen rakenteiden toimintaperiaatteet. Työn toteuttajalla on suuri vastuu ja kunnia arvokkaan rakennusperinnön säilyttämisessä tuleville sukupolville ja vanhan rakennustaidon vaalimisessa.

Toimenpiteet valitaan huolella kohteen mukaan.

Toimenpiteitä arvokohteen entisen loiston palauttamisessa voivat olla esimerkiksi:

EMPIRE, JUGEND, FUNKTIONALISMI

Empire

Helsingin keskusta-arkkitehtuuri edustaa suurelta osin uusklassismia.
Suomessa varhaisin uusklassismi tunnetaan kustavilaisena tyylinä. Sitä seurasi keisarityyli eli empire.

Helsingissä uusklassisia rakennuksia ovat esimerkiksi alun perin 1814 rakennettu Presidentinlinna (Pehr Granstedt.) ja Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vanha kirkko.

Jugend

Jugendtyyli on Helsingin näkyvimpiä arkkitehtuurin tyylisuuntauksia.
Jugend -tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa ja eri aikoina.

Suomessa käytetään pääasiassa jugend-sanaa tai toisinaan puhutaan art nouveausta.
Suomessa jugend-tyyliin on yhdistelty myös kansallisromantiikan piirteitä.

Jugendtyyliä seurannut ja sitä myös muistuttava, mutta modernistisempi art deco – tyyli oli hyvin suosittu 1920- ja 1930 luvuilla.

Helsingissä on noin 600 jugend-rakennusta

Jugendtyyli vaikutti Suomessa erityisesti arkkitehtuurissa vuosina 1895–1915.

Helsingissä on noin 600 jugend-rakennusta, esimerkkeinä Helsingin päärautatieasema
(Eliel Saarinen), joka avattiin keskeneräisenä vuonna 1919
ja vuonna 1912 valmistunut Kallion kirkko
(Lars Snock).

Funktionalismi

Helsingissä on vahva funktionalistinen rakennuskanta.
1930-luvun alussa Suomeen rantautunut funktionalismi pyrki tuomaan esiin pelkistetyn muodon ja arjen kauneuden.

Tyylisuunnan tunnetuin suomalaisnimi on tietysti Alvar Aalto. Helsingissä funkkis- tyylin edustajia ovat esimerkiksi 1938 valmistunut Olympiastadion (Yrjö Lindegren; Toivo Jäntti ) ja 1936 valmistunut Lasipalatsi (Viljo Revell)

Arvokiinteistöjen referenssit